Fujifilm GFX 100s – ensivalo

Fujifilm X100V on ihan huippukamera, mutta pitkään täyden kennon kameralla töitä tehneenä kaipasin kuvanlaadulta enemmän. Kunpa tämän pikkukameran hengen saisi siirrettyä paremman dynamiikan omaavaan kennoon kuten on järkkärissäni Canon EOS R:ssä. Tiesin kyllä, että Fujilta oli isomman kennon laitteita GFX 50S ja 50R, mutta hinta ja siirtymä uuteen järjestelmään hirvitti. Sitten tuli 100 megapikselin monsteri GFX 100 myyntiin, tosin järkyttävään hintaan. Tuntui, että se olisi ominaisuuksilta minun kamera, mutta niin kallista hintaa en voisi ikinä maksaa harrastuslaitteesta. Nyt viime talvena Fuji heitti markkinoille GFX 100s:n, joka on kooltaan pienempi, mutta varustettu melkein samoilla spekseillä kuin GFX 100. Joka tapauksessa 100s oli selvästi halvempi kuin 100. Tiesin, että tämä on minun menoa, jossakin vaiheessa siirtymä tulisi. Olin antanut pikkusormeni Fuji-paholaiselle ja se tulee viemään koko käden.

Viime viikolla luovutin taistelun GAS:ia (Gear Acquisition Syndrome) vastaan ja tilasin 100s:n Rajalasta. Voi sitä onnen päivää, kun pääsin hipistelemään uutta runkoa. Laitoin kameraan kiinni samalla kertaa kylkiäisenä hankitun edullisen ja kompaktin pikkuputken (Fujinon GF 50mm f/3.5 R LM WR) ja lähden ulos tekemään ensiräpsyt. Perjantai-ilta oli jo kuitenkin pimentynyt kun astuin ulos. Piti keksiä jotain josta näpätä kameran ensikuvat. Kuulin matalaa murinaa, harlikka tai joku muu rouhea moottoripyörä. Siitä se idea sitten lähti! Ajattelin, että käyn kuvaamassa lähellä sijaitsevaa ST1:n kylmäasemaa. Kävelin alas katua asemalle ja siellä ne pyörät olivat edelleen tankilla. Rohkaisin itseni ja kävelin heidän luokse. Sanoin: “Hei äijät. Minulla on ihan uusi kamera kädessäni ja mietin mistä kuvaisin sillä ihan ensimmäisen ruudun. Teillä on niin upeat pyörät ja näytätte rouheilta tyypeiltä, että saanko kuvata teidät?” Miehet hämmentyivät hetkeksi, mutta sitten toinen miehistä sanoi: “Kuvaa vaan, jos et laita sitä Alibiin”. En laittanut alibiin vaan tänne blogiin. Tässä se nyt on, minun Fujifilm GFX 100s:n ensivalo.

Aika huikean näköinen ruutu kameran ensimmäiseksi kuvaksi. Tästä se alkaa, minun uusi ura valokuvaajana. Aion olla jatkossa rohkeampi ja lähestyä persoonallisen näköisiä tyyppejä kuvat mielessä! Voi kunpa rohkeus riittäisi. Siinä yksi syy miksi nostan tämän blogin eloon. Lukee tätä sitten joku tai ei, mutta minun rakas vanha tuttu harrastus saa tämän myötä uuden elämän.

Sen jälkeen kun miehet olivat lähteneet prätkineen asemalta, kuvasin toisen ruudun tyhjästä asemasta. On tämä kyllä ihan huikea runko, väriä ja dynamiikkaa riittää, todellakin. Jatko ei jää ainakaan kamerasta kiinni vaan siitä tyypistä, joka on kameran takana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You May Also Like