Pasi LepolaTähtikuvaukselliset yöt jatkuivat, mutta selkeästi ollaan menossa jo heikompaan suuntaan. Tämä tuli todettua, kun eilisen kuvaussessio meinasi mennä heti kättelyksi. Ilmassa oli revontulien haituvia ja tuuli keikutti teleskooppia, joten osa frameista meni väistämättä hukkaan. Kohde M51 (Whirlpool galaxy) oli alkuun turhan matalalla ja senkin vuoksi tuli skipattuja frameja. Mutta kuten usein käy, tilanne parani yön edetessä. Kun M51 nousi korkeammalle, seuranta rauhoittui ja hyväksyttyjen framejen määrä nousi riittävälle tasolle. Tuulenpuuskista johtuen päätin pysyä 20 sekunnin valotuksissa, joka oli varmasti oikea ratkaisu. Lopulta kasassa oli 972 × 20 sekunnin valotusta eli yli viisi tuntia galaktista valoa.
Spiraaligalaksi M51 sijaitsee noin 23 miljoonan valovuoden päässä meistä ja sen halkaisija on noin 60 000 valovuotta. Mutta M51 ei ole yksin, sen vieressä näkyy pienempi seuralaisgalaksi, NGC 5195, ja näiden kahden välinen vuorovaikutus on juuri se, mikä tekee kohteesta erityisen ja kuuluisan.
M51 ja NGC 5195 kohtasivat toisensa noin 300–500 miljoonaa vuotta sitten. Tuossa ohituksessa NGC 5195 kulki M51:n läpi tai ainakin hyvin läheltä sen kiekkoa, jonka seurauksena gravitaatio repi materiaa galakseista ulos. Tuo materia muodostaa nyt galaksien spiraalihaarojen välisen sillan. Se, mitä kuvassa näyttää galaktiselta kättelyltä, on todellisuudessa gravitaation aiheuttama kaasusilta, jossa on mukana myös tähtiä.
Kohtaaminen ei ollut kertaluonteinen tapahtuma vaan prosessi on edelleen käynnissä. M51:n spiraalihaarat ovat vahvistuneet vuorovaikutuksen seurauksena ja uusia tähtiä syntyy monin kertaisesti normaaliin verrattuna.
Halusin kuvata kuvata tämän otoksen laajemmalla rajauksella, jolloin samaan kuvaan sai mahtumaan useita kaukaisempia galakseja, jotka näkyvät kuvassa pieninä tuhnuina. Ne muistuttavat siitä, että vaikka M51 ja NGC 5195 varastavat huomion, tämä ei ole yksittäinen kohtaus – vaan pieni osa paljon suurempaa kosmista kokonaisuutta.
Pasi Lepola
