Pasi Lepola
Keksin mukamas hyvin valosaasteettoman paikan Google Mapsista. Perille päästyäni kuitenkin huomasin että luoteessa loimottivat Kärkölän keskustan valot. Ei mitkään optimaaliset olosuhteet, mutta etelä-kaakkoon olisi suht pimeää. Pystytin rauhassa kameran jalustalle ja otin testikuvan. Ihan lupaavalta näytti vaikka auringon viimeinen kajo hohti kuvassa taivaanrannassa.
Pyöräytin kameraa 90 astetta eli pystykuva-asentoon, jotta saisin kuvaan mahdollisimman paljon Linnunrataa. Kuvassa näkyi kuitenkin liikaa tietä, joten päätin yrittää suunnata linssiä hieman enemmän kohti taivaan lakea.
Koska kamerapään säätöraja tuli vastaan, jouduin säätämään jalustan jalkoja. Seuraava yritys oli sitten pahasti vinossa. Uusi yritys, korotin toisenkin puolen jalkaa. Astuin pari askelta taakse ja otin kännykän esille. Käytin kännykässä olevaa Canon Connect -ohjelmaa kaukolaukaisimena. Samassa näin kuinka jalusta lähti kaatumaan nokilleen. En ylettänyt ottamaan koppia jalustasta ja huusinlohduttomana EEEEIHH! Sitten kuului CRÄKS, jonka jälkeen laskeutui hiljaisuus ennen kirosanatsunamia!
Sitten tarkastamaan tilannetta. Kamera oli kaatunut hiekkatielle suoraan 20 mm objektiivin linssi edellä. Kuraa pyyhkiessä huomasin, että linssiin oli tullut muutama pahan näköinen naarmu. Kirosanatulva tsunami tuli taas… Pakkasin kamat autoon ja ajoin kotiin. Sen verran harmitti, että kahteen viikkoon en edes viitsinyt katsoa näitä testiräpsyjä. Mutta kannatti ottaa työn alle, ihan hyviähän näistä tuli. Pallo on nyt heitetty vakuutusyhtiölle, toivottavasti objektiivi menee kotivakuutukseen…
Pasi Lepola
