Täydellinen auringonpimennys on harvinainen näky, sillä esimerkiksi Suomessa seuraava täydellinen auringonpimennys sattuu vasta 16.10.2126 ja seuraava rengasmainen auringonpimennyskin vasta 21.6.2039. Vaikka täydellisen auringonpimennyksen näkeminen meidän elinaikanamme on mahdotonta, jos ei lähde ulkomaille sellaista katsomaan, niin meitä hellitään sentään muutaman vuoden välein osittaisilla pimennyksillä. Edellisen kerran pääsin ihailemaan osittaista auringonpimennystä reilut kaksi vuotta sitten 1.8.2008. Tämän kertaisen osittaisen pimennyksen teki erikoiseksi se, että aurinko nousisi sirppinä taivaalle.
Auringonpimennyksen havainnoinnin kannalta suurin vitsaus on tietenkin tapahtuman peittävät pilvet. Tälläkin kertaa pimennyksen ajaksi ennustettiin pilvistä säätä koko Suomeen. Meteorologit antoivat kuitenkin hieman toivoa, sillä pilvet saattaisivat rakoilla satunnaisilla paikoilla. Edellisellä kerralla kuvasin pimennystä omalta parvekkeelta, mutta tällä kertaa Oulun taivas olisi ollut kattavassa pilvipeitteessä koko pimennyksen ajan. En kuitenkaan ollut tällä kertaa Oulussa, vaan kuin kohtalon tuomina olimme mökkeilemässä juuri oikeassa päin Suomea. Mökki nimittäin sijaitsi Iso-Syötteen laella, jossa pääsimme seuraamaa upeaa näytöstä.
klo 10.38 Jännitys tiivistyi aamuruskon myötä
Kävelimme hyvissä ajoin aamulla tunturin kaakkoisrinteelle vastaanottamaan nousevaa auringon sirppiä. Taivaan rannassa oli hieman pilven haituvia, mutta punertavasta kajosta, oli helppo päätellä mistä päin aurinko nousee. Vaikka Iso-Syöte ei mikään korkea vuori olekaan, niin olimme selvästikin alavilla mailla ihailua estävien alapilvien yläpuolella. Näky oli satumainen laaksojen peittyessä usvaan.
Satumainen usva peitti laaksoja, Pikku-Syötteen laki näkyi saarekkeena idässä
Tässä kuvasarja valikoituja otoksia auringonpimennyksestä 4.1.2011:
klo 10.41, Vihdoinkin! Sirpin kärki tuli esiin taivaanrannassa olevien yläpilvien välistä
klo 10.45 Vaikka pakkasta oli lähes -20, niin aurinko näytti punaisessa ruskossa polttavan kuumalta
klo 10.58 Taivaalla näkyi upea liekehtivä kultainen kruunu
klo 11.08 Aurinkobanaani alkoi pikkuhiljaa paisua
klo 11.09 Tallensin autenttisen näytöksen myös videolle
klo 11.29 Puihin kasaantunut tykkylumi loi näytökselle upeat puitteet
klo 11.31 Varpaita alkoi vähitellen palella, joten keräsin kamppeet ja suuntasin mökille matkalla kuvaten
klo 11.32 Tämä on oma suosikkikuvani
klo 11.55 Seurasin mökin terassilla näytöksen loppuun
klo 12.09 Reilun puolen toista tunnin jälkeen aurinko oli taas lähes täydellinen ympyrä