Tulinuoli

PanSTARRS-komeetta ja Andromeda-galaksi muodostivat yhdessä tulinuolen 
(Canon EOS 6D – Sigma 70-300/4-6.5 DG – 3.2s, 300mm, f/5.6, ISO25600 – 
32 kuvaa pinottu Registax-ohjelmalla) 

Tiistai-iltana pidin jo järjestyksessään kolmannen PanSTARRS-sessioni (ensimmäinen, toinen). Tällä kertaa yritin kuva komeettaa vähän lähempää ja siksi valitsin putkeksi ainoan teleobjektiivini Sigma 70-300/4-5.6 DG:n, jonka ostin Puijon kisoja ihan varten väliaikaiseksi ratkaisuksi. Vaikka putkella saa hyvässä valossa ihan asiallisiakin kuvia, niin etukäteen putki tuntui tähtikuvauskäyttöön lähes sopimattomalta. 300mm asennossa kuva on selvästi pehmeä ja pimeä (suurin aukko 5,6), lisäksi putki ei pysy manuaalitarkennuksella fokuksessa vaan putki valuu pikkuhiljaa molemmista säätökiekoista eli polttovälin ja tarkennuksen säätimistä. Ongelman ratkaisin maalarinteipillä, jolla sain putken pysymään paikalla. 
 
Sigman rimpula ei pysynyt fokuksessa ilman asianmukaista teippausta
(Kuva otettu Samsung Galasy SIII:llä)
 
Koska mäellä tuuli melko kovaa, en kiivennyt näköalatorniin vaan jäin sen taakse tuulen suojaan. Näkymä komeetan suuntaan avautui aivan yhtä hyvin tornin vierestä kuin tornin päältä, eikä miljoonien kilometrien päässä olevaa kohdetta kuvattaessa parin metrin pidemmällä matkalla ole mitään merkitystä. Sää oli muuten jonkin verran parempi kuin edellisellä kerralla, koska taivaalla ei ollut havaittavissa yläpilviä tai revontulia. Kuopion kaupungin valosaastekaan ei häiritse niin paljon länteen kuin pohjoiseen katsottaessa (kuten viimeksi). Enemminkin häiritse se, että takana näkyvästä kaupungista johtuen silmä ei adaptoitunut kunnolla pimeään vaikka yrittikin olla katsomatta taakse päin, mutta kun tiesin mistä etsiä, niin pystyin kuitenkin kuvittelemaan komeetan läntiselle taivaalle. Kameraa adaptoituminen ei tietenkään häiritse ja muutamalla koelaukaisulla sainkin sen suunnattua komeettaan. Komeetta asettui juuri niin hienosti Andromedan kanssa samaan kuvaan kuin olin toivonut, niinpä annoin kameran laulaa yhteensä 492-otosta. Puolen yön jälkeen lähdin kotiin nukkumaan ja jännittämään mitä saan revittyä kuvamateriaalista irti.

Tästä versiosta ei ole ihan niin rajusti suodatettu kohinaa pois
 

Sigman halppisputken huonot puolet eivät jääneet tähän ja ärsyttävin vika paljastui vasta kuvankäsittelyvaiheessa. Tarkoituksenani oli summata kaikki illan aikana ottamani kuvat yhdeksi summakuvaksi Registax-ohjelmalla, jotta suuren herkkyysasetuksen (ISO25600) aihettama kohina häviäisi ja Andromeda-galaksin yksityiskohdat tulisivat paremmin näkyviin. Tämä kuitenkin oli käytännössä mahdotonta, koska obektiivi vääristää kuvaa pahasti laidoiltaan. Edes Lightroomin linssivirheiden korjaus ei riittänyt ja tähdet venyivät summattaessa ympyräksi seurantapisteen ympärille. Lopulta tyydyin etsimään parhaan mahdollisen kompromissin, jossa kohina saadaan minimoitua ja Andromedan yksityiskohtia kaivettua, mutta tähdet eivät vielä venyisi liikaa. Mielestäni paras kompromissi saavutettiin kun summasin 31 kuvaa päälekkäin. Tässäkin on nähtävissä kiertymistä kuvan laidoilla, mutta tärkeimmillä alueilla se on vielä maltillista. Lightroomin linssivirheiden korjauksista oli kyllä hyötyä, sillä se korjasi tehokkaasti objektiivin vignetoinnin pois ja summauksesta tuli huomattavasti tasaisempi. Pidän toisaalta kyllä myös kuvasta, johon ei tehty linssikorjausta, siinä on jotenkin enemmän vauhtia ja tunnelmaa.

Edeleen samat 31 kuvaa summattuna, mutta tästä ei ole korjattu objektiivin vignetointia

Vaikka kuvat eivät ole ihan niin hienoja kuin lähdin hakemaan, niin olen suhteellisen tyytyväinen. Satasen putkelta voi tuskin enempää odottaa. Kaikki neljä kohdetta, PanSTARRS-komeetta ja galaksit Andromeda (M31), M32 ja M110 näkyvät kuitenkin niissä selvästi. Auringosta ja meistä pois päin matkalla oleva komeetta on liikkumassa kuvassa vasemmalle yläviistoon, eikä nuolen kärjen suuntaan kuten ensiksi voisi kuvitella. Komeetta kääntää aina aurinkotuulen voimasta pyrstönsä pois päin auringosta. Vasemmalla näkyvä Andromeda on kotigalaksiamme Linnunrataa lähinnä oleva suuri galaksi ja se kuuluu yhdessä Linnunradan kanssa noin 30 galaksin muodostamaan Paikallisryhmään. Andromedalla on useita pienempiä seuralaisgalakseja, joista kirkkaimmat ovat kuvassakin näkyvät pienet elliptiset galaksit M32 ja M110. M32  sijaitsee 2,65 miljoonan valovuoden päässä Maasta ja on läpimitaltaan noin 6 500 valovuotta. M110 on suurin piirtein saman välimatkan päässä Maasta kuin Andromedan galaksi (M31) eli noin 2,9 miljoonan valovuoden päässä.

 

Taivaalla tuntui olevan kovasti liikettä ja satelliitteja matkasituon tuostakin kuva-alueen yli. Tämän postaukseni loppuun laitan vielä yhden sellaisen yksittäinen kuvan, jossa näkyy galaksien ja komeetan ohella myös satelliitin jättämä viiva. Kuvista voit myös verrata, kuinka paljon paremmin yksityiskodat näkyvät summatuissa ja käsitellyissä kuvissa verrattuna tähän yksittäiseen kuvaan. Alla olevassa kuvassa ei esimerkiksi näytä olevan pikkugalakseja ollenkaan.

Taivaalla oli ruuhkaa

PanSRARSS häviää pian avaruuden tyhjyyteen, joten tämä oli todennäköisesti minun viimeinen komeettakuvaussesioni tällä erää mikäli komeetassa ei tapahdu yllättävää kirkastumista. Syksyllä palaan taas asiaan toivottavasti tätä monin verroin näyttävämmän komeetan eli ISONin tiimoilta.

 

Total
0
Shares
8 comments
  1. Todellakin mielenkiintoista, tässä on vähän samaa jännitystä kuin filmiaikoina – vasta parin päivän kehittelyn jälkeen näkee mitä on tullut kuvattua. 🙂 Kiitos Harry Kalenius kommentista. 🙂

  2. En ymmärrä tästä taivaanilmiöiden kuvaamisesta paljoakaan, mutta alan kiinnostua näiden upeiden kuvien ansiosta! Erittäin mielenkiintoista juttua ja kunnon maalarinteippiviritystähän ei voita mikään…Terveisin,Teemu, Digikuvaaja.net

  3. ERittäin mielenkiintoisia kuvia! Joo, tuo kohinavaimennus on aina kompromissi tarkkuuden ja kohinattomuuden välillä. Nämä toimii hienosti! Vai pääsee 300 millin putkella ja croppauksella jo noinkin ”lähelle”.

  4. Kiitos myös JPK, itse asiassa 300mm:llä ei tarvinut juurikaan kroppailla, tuo viimeinen kuva on ihan täysi 300 millin kuva. Kroppikennoisella kameralla nuo eivät olisi mahtuneet edes samaan kuvaan. Tuo Andromeda on yllättävän iso kohde, sitä ei vaan paljain silmin käsitä. Kohinan vuoksi en julkaissut noista viimeistellyistä kuvista täyden resoluution kuvia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

You May Also Like