Pasi Lepola
Vaikka Kreetan matkallamme sää oli pääosin hyvä, niin yhtenä iltana jouduimme kiirehtimään hotellille ukkosrintamaa pakoon. Ukkonen jyskäsi sekä salamoi näyttävästi/uhkaavasti taivaanrannassa lähestyen Rethymnonin kaupunkia. ”Pakomatkalla” oli kuitenkin aikaa hetkeksi pysähtyä ihailemaan salamointia. Laitoin kameran aidan päälle ottamaan kuvia sarjatulella (valotus 4s) ja toivoin, että edes yksi salama tarttuisi muistikortille. Jälkikäteen huomasin ilokseni, että yhteen ruutuun oli tarttunut useampikin salama. Harmi että objektiivin kuvanvakaaja oli jäänyt päälle, siksi aidalta kuvattu maisema on vähän tärähtänyt (muistithan, että tuelta kuvatessa kuvanvakaaja pilaa kuvat). Salamat välähtävät onneksi niin nopeasti, että kuvanvakaajasta huolimatta ne näyttävät teräviltä. Hienosta esinäytöksestä huolimatta ukkonen ohitti Rethymnonin keskustan ja paras/pahin näytös jäi meiltä valitettavasti/onneksi kokematta.
Pasi Lepola
15 comments
Hieno kuva! Ei haittaa alaosan epäterävyys lainkaan!
Kiitos Matkatar. Ei haittaa ainakaan pahasti, mutta parempi olisi ollut jos ei olisi tärähtänyt. 🙂
Kiireessä ei muista aina kaikkea! 🙂 Pitkällä putkella olen paljon viime aikoina kuvannut, siinä on melkein mahdottomuus saada peukaloa kuvaansa, vaan lyhyellä on sekin onnistuttu kuvaamaan. Salamakuvat ovat blogeissa varsin harvinaisia. Siinä on vaara saada vedet kameran ja omaan niskaansa. Hyvä Pasi!
Tuollaisessa laajassa, avarassa tilassa ukkonen on tosi mahtavan näköistä. Ja hienosti noi salamat piirtyivät. Ei haittaa epäselvyys alaosassa, ei siihen silmä edes hakeudu.
No en kyllä olisi muistanut, että tuen kanssa kuvatessa tulee ottaa vakain pois päältä =D, kiitos kunmuistutit. Uoea kuva oli tullut, eikä tuo muun maiseman epätarkkuus haittaa, oikeastaan se tekee kuvaan hyvän tunnelman ja näin salama pääsee pääosiin.
Komea salamakuva! Salama on tässä ehdottomasti se tärkein.
Eipä haittaa yhtään mainitsemasi tärähdys, kun kuvan pääaihe on tarkka, hieno salama!Hyvä kun muistutit kuvanvakaajasta, uskonkin että tässä luettuna jää mieleenkin! Ajattelin opetella nyt talvella ulkoiluttamaan jalustaa, kun autolla tulee kuljettua enemmän.
Kiitos Tillariina. Salamakuvat ovat harvinaista herkkua. Olen kuitenkin onnistunut kuvaamaan useammankin kerran salaman, mutta käytännössä joka kerta puoli vahingossa. 😀
Kiitos orvokki. Pahimmat tärähdykset on leikattu kuvasta pois, samalla sain salamat sommiteltua paremmin paikkaan, johon katse hakeutuu automaattisesti.
Kiitos Katinka. Täytyy aina väliin muistutella näistä mahdollisista ”mokista”, ettei kaikkien tarvitse opetella asioita kantapään kautta. 🙂
Kiitos Susanna. Samaa mieltä, muu kuvasta ei ollut erityisen mielenkiintoinen.
Kiitos Vikki. Jalustaa kannattaa käyttää aina kun mahdollista, mutta entenkin talviaikaan, jolloin ei ole koskaan riittävästi valoa. Muistaisipa itsekin tuon säännön…. 🙂
Hieno. Ja taas opin uutta. 😉
Kiitos ja ole hyvä Reija. 🙂
Kyllä salamoiden kuvaaminen taitaa olla jo ihan oma lajinsa! Enpäs ole koskaan sattunut kameran kanssa ukkosen lähelle, hienosti onnistunut sattuma!